Äiti – yrittäjä

//Äiti – yrittäjä

Äiti – yrittäjä

Elämäni kaksi parasta asiaa. Ja tuossa järjestyksessä.

Tämä syksy on vaatinut järjestelyjä enemmän kun aikaisemmin. Viimekevään muutos perhetilanteessa, ja minun ollessa poikani lähivanhempi olen päässyt todella käyttämään organisointikykyäni. Moni äiti varmaan allekirjoittaa ajatuksen että lapset ovat ykkösjuttu. Ne on SE asia elämässä mikä menee muun edelle ja kipuillaan töihin lähdön ja ”hyvä-äitiyden” välillä.

Yrittäjä-äidit ymmärtänevät vielä tuonkin lisäksi epäsäännölliset työajat, taloudellisen paineen, töitä on tehtävä ja sairaslomapäiviä ei kestä kertyä. Kädet ristissä toivotaan ettei yhtää noroa tai kuumepäivää tulisi. Ei itselle, eikä lapselle. ”Palkollisena voisi sairastaa rauhassa”- olen kuullut monen yrittäjän sanovan. Yrittäjä on pois töistään, eikä sitä ”ensimmäistä omavastuupäivää” ole, ne kaikki päivät on omavastuuta loppuviimein. Se kun saattaa olla että sairaspäivä on sen viikon ainoa päivä kun olisi työkeikkaa.

Noh, tokaluokkalainen, reipas ja päättäväinen tulevaisuuden yrittäjä ja syvänmerensukeltaja aloitti kouluvuoden iloisesti. Pikkusen haasteita heitti iltapäivätoiminta jota ei oltukkaan järjestetty niinkuin keväällä kuvittelin vaan meni neljässä tunnissa koko suunniteltu syksy uusiin puihin. Eipä hätää, yrittäjähän ratkasee. Tässä vaiheessa kiitin että en ole palkollisena. Että voin oikeasti näin joustavasti sopia työni.

Pienessä Lappajärven kunnassa tämäkin asia ratkesi loppuviimein parhain päin. Kiitollinen tästä kaikesta mitä pieni kyläkoulu, koulukuljetus, sivistystoimi ja iltapäiväkerhon ohjaajat ovat mahdollistaneet. Nyt tiedän että lapseni on toiminnassa missä on samanikäistä seuraa ja ikätassolle suunnattua ohjattua toimintaa. Kiitos!

No mitä tämä tarkoittaa yrittäjä- äidille. Työt jatkuu! Miten mahtava fiilis. Saan pitää heti sen elämäni toiseksitärkeimmän asian edelleen. Tätä tunnetta on vaikea kuvailla. Kun tälläisenä nopeareaktioisena karjalaislappalaiset geenit omaavana ehti jo salamoiden ajatella vaikka ja mitä, kyynelehtiä jopa julkisesti asiaa selvittäessä ja iltaisin hiljaa mielessään kirotessa, on kertakaikkisen mahtava tunne jatkaa kalenterin täyttämistä ja asiakkaiden palvelua.

Kaiken tämän keskellä, tulin  näkeväksi miten intohimoisesti suhtaudun työhöni. Kuinka tämä on juuri sitä mitä elämässäni haluan tehdä ja kuinka juuri tässä työssä olen vahvimmillani sekä koen antavani eniten. Työ ei ole minulle rasite tai pakollinen paha rahaa odotellessa vaan se mistä saan voimaa ja energiaa. Niiden muutamien lomapäivien jälkeen ”arkeen paluu” ei vaadi ponnistelua vaan se asiakkaan kohtaminen on aina itseäni voimaannuttava hetki. Tottakai sähköyhtiö sekä puhelinoperaattori kiittää siitä että rahaakin tulee, mutta tämä työ on niin paljon enemmänkin kun euroja. Tiedän, että moni moni yrittäjä allekirjoittaa tämän. Harvempi tekee sitä työtään kun voisi valita toisinkin. Tällä kraatterijärven alueella;  Lappajärvi, Vimpeli, Alajärvi, ja muut ympäryskunnat, tunnen monen monta yrittäjä(naista) jotka suhtautuvat työhönsä samalla intohimolla, uskonkin että useampi samaistuu ajatuksiini.

Odotan kovasti syksyn työkeikkoja. Niitä Nykälännoidan rumpuhetkiä, syksyn viimeisiä melontoja niin lapsiperheiden kuin aikuistenkin kanssa, jousiammuntoja yritysryhmien kanssa, lasten inkkarileiriä, koirakoulutuksia, nokipannukahvituksia ulkoilutapahtumassa jne jne. Aaaah, elämää!

Kyllä tämä tästä. Aina vaan!

 

 

2017-08-17T15:16:52+00:00 keskiviikko 16.08.2017|